Graviola

Graviola, suomeksi Oka-annoona (Annona muricata) on annoonien (Annona) sukuun ja annoonakasvien heimoon kuuluva ainavihanta koppisiemeninen puulaji. Oka-annoonaa viljellään trooppisilla alueilla suurten, makeiden hedelmiensä vuoksi. Hedelmää kutsutaan suomeksi paitsi suvun yleisnimityksellä annoona, myös nimillä guanabana ja graviola, jotka ovat alunperin kasvin espanjan-ja portugalinkieliset nimet 








 

Se on yleensä suorarunkoinen, ja oksat ovat ylöspäin suuntautuneet nuorilla yksilöillä. Juuristo on matala ja sivusuuntaisesti leviävä. Kaarna on nuorena sileä ja harmahtavan ruskea, vanhemmiten uurteinen. Soikeat, yleensä 7–15 cm pitkät lehdet ovat kiiltäväpintaiset yläpinnalta, harmahtavan mattapintaiset alapuolelta. Lehdet ovat vastakkaisesti oksissa.

Suuret kukat ovat paksuilla varsilla kiinni oksissa. Kehälehtiä on kuusi kahdessa kerroksessa, kolme ulompaa ovat suurempia kuin sisemmät. 
Emejä on useita. Kukat ovat avoinna vain öisin, pölyttäjinä toimivat kovakuoriaiset. Syötävä hedelmä on yleensä 20–30 cm pitkä, joskus jopa
40 cm pitkä, lähes 20 cm leveä ja painaa yleensä noin 1,5–2 kg, mutta voi painaa jopa 7 kg. Hedelmä on rakenteeltaan kerranaishedelmä, joka
koostuu kukan useiden emien sisältämistä useista erillisistä siemenaiheista varren ympärillä.
 

Alkuperä ja jakelu

Vuonna 1526 espanjalainen tutkimusmatkailija Oviedo (Gonzalo Fernández de Oviedo), kuvasi soursop: ia esiintyvän runsaasti Antilleilla ja
Pohjois-Etelä-Amerikassa. 

Nykyisin se kasvaa myös Bermudalla ja Bahamalla, sekä luonnonvaraisena että viljeltynä, sekä merenpinnan korkeudesta 3500 jalkaa (1150 m) koko Länsi-Intiassa ja Etelä-Meksikosta Peruun ja Argentiinaan. Se oli yksi ensimmäisistä hedelmäpuista jota vietiin Amerikasta ”vanhan maailman tropiikiin”, jossa siitä ​​on tullut laajalti levinnyt aina Kaakkois Kiinasta Australiaan ja lämpimille Itä- ja Länsi-Afrikan alangoille. 
Se on yleisesti markkinoilla Malesiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Erittäin suuria, symmetrisiä hedelmiä on myynnissä Etelä-Vietnamissa.
Jo varhaisessa vaiheessa siitä tuli vakiintunut Tyynenmeren saarilla.  

Puu on kasvatettu onnistuneesti, mutta ei ole koskaan tehnyt hedelmää Israelissa.

Käsiteltyä hedelmälihaa säilötään kaupallisesti myös Costa Ricassa. 
On olemassa muutamia kaupallisia soursop -istutuksia ja useita käsittely tehtaissa  lähellä Puerto Ricon etelärannikkoa. 
Vuonna 1977, Puerto Rican sato oli 219538 paunaa (99790 kg).

Trooppisten ja subtrooppisten alueiden First International Congress of Agricultural and Food Industries, joka järjestettiin vuonna 1964, Nestlé Headquarters Vevey, Sveitsi tutkimuslaitoksen tutkijat esittelivät arvioinnin vähemmän tunnetuista trooppisista hedelmistä.

Nestlen tutkijat mainitsivat soursopin, guavan ja passionfruitin esimerkkinä 3: sta lupaavimmista hedelmistä Euroopan markkinoille, koska ne erottuivat aromaattisilta ominaisuuksiltaan, sekä niiden soveltuvuutta pidettiin sopivana säilötyn hedelmälihan, nektarin ja hyytelön jalostukseen.

Graviolan hedelmiä, siemeniä, kuorta, lehtiä ja juurta on Keski- ja Etelä-Amerikan sekä Karibian kansojen keskuudessa jo vuosisatojen ajan käytetty myös perinteisinä luonnonrohtoina saatujen kokemusten ja monipuolisiksi havaittujen vaikutustensa vuoksi. Paitsi hedelmiä, myös sen siemeniä, varsia ja lehtiä on perinteisesti käytetty kansanlääkinnässä mitä erilaisemmissa * ja erilaisempiin tarkoituksiin. 

Parhaiten Graviolan käyttö tunnetaankin Etelä-Amerikassa, jossa sen kuoresta, juurista ja lehdistä on valmistettu teetä erilaisten vaivojen hoitoon. 
Perun Andien alkuperäiskansojen tiedetään käyttävän graviolan lehtiteetä lisäämään. 
Joissakin Perun osissa diabeetikot käyttävät sekä kuorta että lehtiä. 
Guyanassa lehtiteetä käytetään lähinnä elinvoimaa ja virkistävänä juomana, 
Braziliassa maksan toimintaa sekä Länsi-Intian saarilla puolestaan yskää ja hengitystä. 
 

Nykyisin myös tutkijat ovat kiinnostuneet graviolan perinteisestä käytössä (WORLDWIDE ETHNOMEDICAL USES) ja sen mahdollisista vaikutuksista jopa joidenkin vakavien sairauksen hoidossa. 

Mm. New Yorkissa sijaitsevassa maailmankuulussa syöpätutkimuskeskuksessa 
Memorial Sloan-Kettering Centerissä (MSKCC) tehdyissä tutkimuksissa on havainnut graviolalla olevan vaikutusta viruksiin, syöpään, parasiitteihin, sekä reumaan. 

Graviolan sisältämien aineosien vaikutuksille on saatu jo 59 USA patenttia, mutta itse aineosia tai kasveja ei USA: n lakien mukaan voida patentoida. Vain synteettisesti valmistetuille tuotteille voidaan myöntää patentti, joka patenttisuoja on voimassa enintään 10 vuotta.
- Monet isot lääketehtaat jo 1980 luvulta lähtien salaisesti yrittäneet valmistaa Graviola: n monimutkaisia kemiallisia ainesosia, siinä onnistumatta!

Graviolan hedelmiä, siemeniä, kuorta, lehtiä ja juurta on Keski- ja Etelä-Amerikan sekä Karibian kansojen keskuudessa jo vuosisatojen ajan käytetty myös perinteisinä luonnonrohtoina saatujen kokemusten ja monipuolisiksi havaittujen vaikutustensa vuoksi. Paitsi hedelmiä, myös sen siemeniä, varsia ja lehtiä on perinteisesti käytetty kansanlääkinnässä mitä erilaisemmissa * ja erilaisempiin tarkoituksiin. 

Parhaiten Graviolan käyttö tunnetaankin Etelä-Amerikassa, jossa sen kuoresta, juurista ja lehdistä on valmistettu teetä erilaisten vaivojen hoitoon. 
Perun Andien alkuperäiskansojen tiedetään käyttävän graviolan lehtiteetä lisäämään. 
Joissakin Perun osissa diabeetikot käyttävät sekä kuorta että lehtiä. 
Guyanassa lehtiteetä käytetään lähinnä elinvoimaa ja virkistävänä juomana, 
Braziliassa maksan toimintaa sekä Länsi-Intian saarilla puolestaan yskää ja hengitystä. 
 

Nykyisin myös tutkijat ovat kiinnostuneet graviolan perinteisestä käytössä (WORLDWIDE ETHNOMEDICAL USES) ja sen mahdollisista vaikutuksista jopa joidenkin vakavien sairauksen hoidossa. 

Mm. New Yorkissa sijaitsevassa maailmankuulussa syöpätutkimuskeskuksessa Memorial Sloan-Kettering Centerissä(MSKCC) tehdyissä tutkimuksissa on havainnut graviolalla olevan vaikutusta viruksiin, parasiitteihin sekä reumaan. 

Graviolan sisältämien aineosien vaikutuksille on saatu jo 59 USA patenttia, mutta itse aineosia tai kasveja 
ei USA: n lakien mukaan voida patentoida. Vain synteettisesti valmistetuille tuotteille voidaan myöntää patentti, joka patenttisuoja on voimassa enintään 10 vuotta.
- Monet isot lääketehtaat jo 1980 luvulta lähtien salaisesti yrittäneet valmistaa Graviola: n monimutkaisia kemiallisia ainesosia, siinä onnistumatta!

 

Healt Sciense Institute - Lehtiartikkelit

Nämä tutkimustiedot tulevat yhdeltä Yhdysvaltojen suurimmalta lääkeyhtiöltä, 
joka testasi hedelmää yli 20 laboratoriotestissä jo 1970-luvulta alkaen. 

He olivat uuden syöpälääkkeen etsinnässään päätyneet Amazonin sademetsiin ja löytäneet graviola –hedelmän mahtavat ominaisuudet. 

Heidän tarkoituksenaan oli eristää hedelmän lääkekomponentti ja tuottaa sitä synteettisesti maailman kasvaville syöpälääkemarkkinoille, mutta seitsemän vuotta jatkuneiden tutkimusten aikana he eivät kyenneet keinotekoisesti kopioimaan hedelmän lääkeominaisuuksia. 

Suurten tuottojen hitaasti haihtuessa saavuttamattomiin lääkeyhtiö päätti haudata koko projektin, eikä julkaissut mitään koko tutkimuksestaan. 

Viimein nuo tutkimustiedot on saatu kaivettua esille ja tulos on ällistyttävä!

Graviolan vaikuttaville aineosille on saatu 59 kpl USA -patenttia.
Itse hedelmää, tai puun muitakaan luonnollisia osia, ei lain mukaan voida patentoida.